Älä pukeudu päivälliselle

Älä pukeudu päivälliselle on näytelmäkirjailija Marc Camolettin kirjoittama, Robin Hawdonin englanninkieliseksi sovittama farssi, joka tunnetaan myös nimellä Ranskalainen pyjama (pyjama pour six) sekä Lainalakanat. Pariisin liepeillä sijaitsevassa maalaistalossa PITI valmistua romanttinen päivällinen, mutta dominopalikoiden tapaan vyöryvät tarinankäänteet johtavat pyörteeseen, jota ei tunnu pysäyttävän mikään. Taitaakin käydä niin, että tämän päivällisvyyhdin selvittely venyy lopulta illallisaikaan asti.

Tämä tarina on peräisin ajalta ennen kännyköitä, tekstiviestejä, WhatsAppia ja Insta direct -viestejä eli se on täynnä klassisen farssin yllätyskäänteitä, väärinkäsityksiä, sekoilua ja intohimosta tiriseviä kohtauksia eri hahmojen välillä. Luvassa on siis soppa, jonka keittämiseen osallistuu suorastaan luvattoman monta kokkia!

Alun alkaen ranskankielisen tekstin on suomentanut Henri Kapulainen ja Jyväskylän kaupunginteatterin suurelle näyttämölle sovittanut teoksen ohjaaja Jouni Salo.

Ohjaajan sana:

”Me nauramme vain tässä maailmassa: helvetissä se ei ole mahdollista ja taivaassa se ei ole soveliasta”, sanoi ranskalainen kirjailija Jules Renard. Itse sanoisin että silloin asiat ovat todella huonosti jos oikeutta nauraa täytyy perustella – niin syvästi inhimillinen ominaisuus se on. Ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama ja britti Robin Hawdonin enlanniksi kääntämä farssi on jo klassikko. Sen henkilöille on naurettu vahingonilosta – mutta hyvällä omallatunnolla – ympäri maailmaa jo pari vuosikymmentä. Se on viimeisen päälle juoninäytelmä vaikkapa Molieren perinteitä kunnioittaen. Paitsi että se pistää roolihenkilönsä askel askeleelta pahempaan pulaan se vaatii myös näyttelijöiltään paljon. Turvaverkkoja ei ole. Näyttämöllä voi turvautua vain toiseen näyttelijään. Se on näyttelijätyötä vaatimimmillaan.

Syystäkin kunnianhimoisesti tehty farssi palkitsee katsojan – ja tekijän. Tekijöinä näyttämöllä on teatterin tuoreempaa voimaa sekä monissa liemissä keitettyä komedianäyttelijää. Roolit ovat tasavahvoja, eivätkä naiset todellakaan jää näissä romanssisotkuissa toiseksi. Toivon että esitys tavoittaa yhtälailla ne, jotka pitävät huumorista, kuin ne, jotka eivät ole jaksaneet tai viitsineet nauraa vähään aikaan. Tullakseen katsomoon ei tarvitse olla teatterin asiantuntija. Tarvitsee vain osata nojata taaksepäin ja relata. Motto tälle pikkutuhmalle ihmissuhdeiloittelulle voisi kuulua: ”Romanssit, samoin kuin alkoholi, ovat luvallisia nautittavaksi, kunhan niistä ei tule tapaa.” E. Z. FRIEDENBERG

Käsikirjoitus Marc Camoletti (engl. Robin Hawdon)
Suomennos Henri Kapulainen
Ohjaus Jouni Salo
Lavastus Karmo Mende (vier.)
Puvustus Karmo Mende (vier.)
Valosuunnittelu Antti Silvennoinen
Äänisuunnittelu Mika Filpus
Kampaus- ja maskeeraussuunnittelu Suvi Taipale 

Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen Teatteritoimisto 

Rooleissa: 

Bernard Asko Vaarala
Jacqueline Bernardin vaimo Anna-Maija Oka
Robert Bernardin ystävä Paavo Honkimäki
Suzanne Bernardin rakastajatar Elina Saarela 
Suzette kokki Piia Mannisenmäki 
Bertrand Suzetten mies Hannu Lintukoski