Kato mua kun mä puhun sulle

Monica Isakstuen (s. 1976) on norjalainen kirjailija ja näytelmäkirjailija Fredrikstadista. Hän debytoi kirjailijana vuonna 2008 runokokoelmallaan "Sånn, borte"(suom. Sellainen, mennyt). Vuonna 2009 hän julkaisi ensimmäisen romaaninsa "Avstand" (suom. Etäisyys), ja vuonna 2014 ilmestyi hänen kiitetty romaaninsa "Om igjen" (suom. Uudestaan). Isakstuen on saanut useita palkintoja, kuten Brage-palkinnon vuonna 2016 romaanistaan "Vær snill med dyrene (suom. Ole kiltti eläimiä kohtaan). Hänen näytelmänsä "Se på meg når jeg snakker til deg” (suom. Kato mua kun mä puhun sulle) julkaistiin vuonna 2018. Isakstuenin teokset käsittelevät usein perhesuhteita, identiteettiä ja ihmisten välisiä konflikteja.

- What was the initial spark that led you to create this text?

 I am truly inspired by Donald Woods Winnicott, a British psychoanalyst. I have read a lot of his literature about the development of children and their attachment to parents and other people. So my answer to this question would be: some is inspired by him, some is felt, some is feared, some is experienced, a lot is composed. Having that said,  I never decide to write about a topic, the topic hits me through a voice. This voice must have something acute and excruciatingly important to say. Identity and questions concerning how we fill the roles as child and parents, as woman and man, neaver ceases to intrigue me. As I sit down to write, I never think "let´s find a taboo", but I notice when something potent shows up in the text. That feeling is not to be mistaken: I feel both worried and relieved. Between most people there are mud holes containing things we don´t say to each other. I am pulled towards these holes, I could dig around in that mud forever. I'm obsessed with "impossible conversations», and feel the urge to let my characters say everything to each other, really everything, about their thoughts, their fears, their accusations. The changes in time and place is a natural consequence then, the characters can go everywhere through what they say.
 
- What kind of expectations do you have for the reception of this work in Finland?

-  For me to witness the text on new stages in foreign languages is just fantastic. It is a gift to experience new actors absorbing it, making my words their own words, in ways I could not imagine. I hope the play gets the audience as fired up as I was when I wrote it, and as the actors and the director is now, working on it every day and night. My experience with previous productions is that this text sparks many exciting thoughts and conversations.
 
- What kind of message would you like to send to the theatergoers of Jyväskylä?

-    When I see this play on stage, I often think: "Woo-Hah, that´s brutal stuff, did I really write this?» And I remember having the same feeling when I wrote it. Wanting to get up from my chair and leave the room. But I didn’t. So my message to the audience will be the same: Please, carry on, it pays off. 

Kuva

Jyväskyläläislähtöinen Perttu Leinonen on teatteriohjaaja ja kirjoittaja. Hän on työskennellyt monipuolisesti teatterityössä ympäri Suomen. Hänen ohjauksiaan ja sovituksiaan on voinut nähdä esimerkiksi Helsingissä, Joensuussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Jyväskylän kaupunginteatterille Leinonen on aiemmin ohjannut näytelmät Niskavuoren naiset, Merten Gorilla ja Keuhkot. Näistä viimeksi mainittu on nähty myös Tampereen teatterikesän ohjelmistossa. Leinonen asuu Helsingissä perheensä kanssa. 

Kato mua kun mä puhun sulle innosti voimakkaan kirjallisella otteellaan. Huomaan, että olen työssäni ajautunut tosi voimakkaasti kohti itsessään voimakkaita tekstejä. Isakstuenin teksti jättää myös huomattavan paljon tilaa näyttämön ratkaisuihin, mikä tuntuu tällä hetkellä tosi innostavalta. Olen yhtä aikaa sekä ihastunut että kauhistunut, kuinka erilainen esitys tästä tulee suhteessa melkein mihinkään aikaisemmin tekemääni. Uskon vakaasti, että kyseessä tulee olemaan omaääninen ja ainutlaatuinen teos Suomessa. 

Kuva

Annina Nevantaus on lavastaja ja pukusuunnittelija, joka on valmistunut Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Esittävän taiteen kentällä hän on päässyt kehittämään näkemystään monipuolisesti niin teatterin, tanssin, esitystaiteen kuin näyttelysuunnittelunkin parissa. Jyväskylän kaupunginteatterin skenografina hän on työskennellyt vuodesta 2020, työskenneltyään sitä ennen muun muassa Kokkolan ja Rovaniemen teattereissa sekä esittävän taiteen vapaalla kentällä.

Kato mua kun mä puhun sulle -esityksen visuaalinen maisema syntyi poikkeuksellisella tavalla. Isakstuenin teksti on haastava, epädraamallinen ja siten ei näyttämötekstinä aivan perinteinen.  Teksti on myös poikkeuksellisen epävisuaalinen, mikä toisaalta avasi aution näkymän myötä lukuisia mahdollisuuksia. Lähtökohta suunnittelulle ei siten ollut lavastustaiteelle tyypilliseen tapaan tekstin synnyttämä visuaalinen impulssi tai tarve luoda tietynlaisia toiminnallisia puitteita, tai visuaalista tulkintaa atmosfääristä. Sen sijaan pyrkimyksenä oli luoda ennemmin jonkinlainen tabula rasa tai avoin estetiikka, joka pakenee tulkintaa ja luo taustan, jota vasten teos piirtyy.

Tekstin maailmassa on erikoinen viritys – jonkinlainen outous, vieraantuneisuus ja kiusaantuneisuus. Maisemassa ovat yhtä aikaa läsnä ääripäät; irrationaalisuus ja arkisuus, tunkkainen lämpö ja hyytävä kylmyys, sisä- ja ulkotila, muovisuus ja luonto, näyttämö ja ei-näyttämö. Näistä vastakohdista syntyy outo ristiveto ja surrealistinen tunnelma. Surrealismia ei kuitenkaan tavoitella elokuvallisin keinoin tai hermeneuttisena maailmana, vaan ennemminkin ristiriitojen ja mahdottomuuksien rinnastuksina samassa tilassa. Esityksen visuaalinen maasto alkoi hahmottua posthumanismin hengessä rakennetun ympäristön, kontrollin ja inhimillisten järjestelmien sekä luonnon, alitajunnan ja kaaoksen rajapinnassa. Maisemassa on arkkitehtonisia lähtöjä, tarkkoja havaintoja miljöön jäänteistä, joissa ajan kulku konkretisoituu. Toisaalta läsnä on myös kuollut luonto, tai ihmisen luoma representaatio, joka katsoo takaisin ihmistä.

Kuva

Tellervo Syrjäkari on valmistunut pukusuunnittelijaksi v. 2014 Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen laitokselta. Hän on uransa aikana vieraillut lavastus- ja pukusuunnittelijana mm. Teatteri Jurkassa, Unga-teatternissa, Teatteri Takomolla, Helsingin-, Oulun-, Rovaniemen-, Seinäjoen sekä Jyväskylän kaupunginteattereissa. Lisäksi hän on tehnyt töitä pukijana sekä puvustusassistenttina maailmantähdille: Prince, Rihanna, Justin Bieber sekä sir Paul McCartney. Syrjäkari on työskennellyt myös teatteripukujen tekijänä mm. Suomen Kansallisoopperassa, Suomen Kansallisteatterissa sekä Savonlinnan oopperajuhlilla. Jyväskylän kaupunginteatterin vakituisena pukusuunnittelijana Tellervo Syrjäkari on aloittanut marraskuussa 2017.

Monica Isakstuenin näytelmässä Kato mua kun mä puhun sulle pukusuunnittelu on aloitettu yrityksestä ymmärtää juonetonta näytelmätekstiä. Keskustelujen pohjalta näyttämökuvaan alkoi kehittyä asetelmallinen galleriakuvasto, joka henkii vastakkaisia lämpötiloja ja jonka maisemassa toistuu rajattu väripaletti. Myös näytösten visuaaliset lähdöt loivat peilikuvat toisilleen. Teoksen syventyessä materiaali yhdistyy fiktiivisiin elementteihin vahvistaen roolien ja ilmaisun monimutkaisuutta. Tunnelma on kummallinen ja selittämätön. Puvustus seilaa kohti surrealismia, eri aikatasoja ja se antaa luonnon valua itseensä. Valve ja uni muuttuu näyttämölliseksi todeksi, ollaan kuoleman ja hereillä olon välissä, tilassa, jossa pukeminen jää kesken. Teos on monitulkintainen ja sen lopputulos on ehdotuksemme sen tulkitsemiseksi.

https://eturivinkunkku.blogspot.com/2025/11/katon-teita-kun-te-treenaatte.html