Pasi Lampela (s. 1969) on noussut 2000-luvulla Suomen puhutuimpien ja tuotteliaimpien näytelmäkirjailijoiden joukkoon. Hänen näytelmänsä kuvaavat nyky-yhteiskunnan ongelmia ja kätkettyjä kipupisteitä. Lampelan näytelmien keskipisteessä on usein perhe tai muu vastaava pieni ihmisryhmä. Lampela käsittelee teksteissään usein syyllisyyttä, seksuaalisuutta, sukupolvien välisiä ristiriitoja ja arvojen katoamista. Hän pyrkii analysoimaan maailmaa ja ajankohtaisia ilmiöitä, maailmaa ja ihmiselämää juuri nyt. Näytelmien lisäksi Lampela on kirjoittanut useita novellikokoelmia ja romaaneja. Hän on ohjannut mm. Ingmar Bergmanin ja Tennessee Williamsin näytelmiä ja toiminut Teatteri Jurkan taiteellisena johtajana.
"Tehdessäni taustatyötä jyväskyläläisestä nyrkkeilijälegendasta Tarmo Uusivirrasta kertovaa näytelmääni varten, ensimmäiseksi minut yllätti se valtava tunnelataus, jonka aihe ihmisissä nostatti. ”Tare” oli merkittävä tekijä suomalaisessa urheilumaailmassa, mutta erityisesti Jyväskylässä. Kaikki tiesivät ja tunsivat hänet, hän oli legendaarinen hahmo nyrkkeilijänä, pelastuslaitoksen työntekijänä, yöelämässä. Muistan itsekin hänet lapsuudestani, Urheiluruudusta ja Ilmo Lounasheimon radioselostuksista, jotka olivat silkkaa magiikkaa.
Olen tehnyt teatteria pian kolmekymmentä vuotta, ja henkilökohtaisen ja kollektiivisen rajapinnat ovat aina olleet minulle tärkeitä. Mestarin kohdalla näitä rajapintoja ei tarvinnut kauan etsiä. Tarmo Uusivirran legenda elää edelleen, ja on korkea aika että tämä myös monista taiteilijakohtaloista muistuttava tarina pääsee teatterin näyttämölle; tarina ihmisestä, jonka vaikein vastustaja oli lopulta hän itse."