Peppi Pitkätossu

Peppi Pitkätossu
Koko perheen musiikkinäytelmä

Ensi-ilta la 27.9.2025 klo 15 | Aune
Esityksen kesto 2 t sis. väliajan
Liput 40 | 38 | 20 €

Osta liput >>

S-Etuliput 36 € (norm. 40 | 38 €)

pe 12.12. klo 18

la 10.1. klo 18
to 22.1. klo 18
to 26.3. klo 18

Liput S-Etukorttia näyttämällä Jyväskylä-pisteestä, Asemakatu 7
Huom! Tarjouslippuja rajoitettu määrä.

OP-Etuliput 36 € (norm. 40 | 38 €)
la 17.1. klo 13
la 7.3. klo 13

Liput Osuuspankin omistaja-asiakkaille Jyväskylä-pisteestä, Asemakatu 7
Huom.! Tarjouslippuja rajoitettu määrä.

Tutustu käsiohjelmaan

Minkä ikäisille esitys soveltuu?

Peppi-esitys soveltuu "vauvasta vaariin" ja sen suositusikäraja on kuusi vuotta. Jokainen lapsi on erilainen ja reagoi omalla, hyvällä tavallaan teatterin taikaan. Jos lapsi on kokematon teatterissakävijä, kannattaa etukäteen keskustella kokonaisuudesta kotona: katsomossa on hämärää, näyttämöllä on näyttelijöitä ja lavasteita sekä rekvisiittaa, esityksessä on väliaika ym.

Onko näytelmässä jännittäviä kohtauksia ja/tai kovia ääniä?

Kun Peppi pistää tuulemaan, niin ääntä ja vauhtia varmasti riittää. Lavalla esiintyy koko esityksen ajan lastenmusiikkiorkesteri Loiskis.

Alkuperäinen Peppi-tarina syntyi jo kahdeksankymmentä vuotta sitten. Soveltuuko esitys nykylapselle?

Peppi-musiikkinäytelmän käsikirjoitusta on soveltuvilta osin nykyaikaistettu ja tarina itsessään on aikaan sitoutumaton ja lempeä kertomus rasavillistä, mutta hyväntahtoisesta lapsesta.

Esityksessä käytetään teatteriusvaa, välkkyviä- ja kirkkaita valoja.

#peppipitkätossujkl #peppipitkatossujkl

Väliaikatarjoilun voit varata etukäteen joko verkossa tai Food&Events -sovelluksen kautta, joka on ladattavissa App Store tai Google Play -sovelluskaupoista.

Peppi-värityskuvia

Tänä vuonna juhlitaan maailman vahvimman tytön 80-vuotispäiviä! Jyväskylän kaupunginteatteri toivottaa riemuiten Peppi Pitkätossun tervetulleeksi. Astrid Lindgrenin iki-ihana klassikkotarina maailman vahvimmasta tytöstä nähdään Aune-näyttämöllä. Koko perheen valloittavan musiikkinäytelmän on ohjannut Aino Kivi, koreografiasta vastaa Sanaz Hassani, musiikista Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis kapellimestarinaan Pekka Nättinen ja Pepin nimiroolissa valloittaa näyttelijä Elina Saarela.

Peppi Pitkätossu syntyi maailmaan, jossa lasten tuli olla kilttejä ja näkymättömiä, kun aikuiset keskittyivät jälleenrakentamaan maailmansodan runtelemaa Eurooppaa. Peppi oli erilainen: suorasanainen, kovaääninen, peloton, röyhkeäkin, muttei missään nimessä paha. 80-vuotias anarkistikakara Peppi on yhä yhtä ihana ja hurja kuin 40-luvulla. Jyväskylän kaupunginteatterin Peppi-esitys on täynnä upeaa musiikkia, laulua, tanssia sekä makeita nauruja. Näytelmässä on myös jännittäviä kohtauksia, joten se ei sovi aivan pienimmille katsojille.

käsikirjoitus Astrid Lindgren
sovitus Staffan Götestam
suomennos Liisa Ryömä
musiikki Georg Riedel - Jan Johansson - Anders Berglund
ohjaus Aino Kivi (vier.)
kapellimestari Pekka Nättinen (vier.)
orkesteri Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis (vier.) - Pekka Nättinen, Marianne Oivo, Leevi Pukki ja Tomi Nurmi
koreografia Sanaz Hassani (vier.)
lavastussuunnittelu Annina Nevantaus
pukusuunnittelu Tellervo Syrjäkari
valo- ja projisointisuunnittelu Antti Silvennoinen
äänisuunnittelu Mika Filpus
naamiointisuunnittelu Niina Vattulainen

rooleissa Elina Saarela, Hegy Tuusvuori, Markus Virtanen, Miika Laakso, Hannu Lintukoski, Piia Mannisenmäki, Asko Vaarala, Anneli Karppinen, Jukka-Pekka Mikkonen, Jouni Salo, Jussi-Petteri Peräinen ja Paavo Honkimäki sekä Loiskis ja Gradian musiikkiteatterilinjan muusikko-opiskelijat Kirsikka Jatkola, Arttu Lavi, Ora Mäkäräinen, Pihla Pohjola, Vinski Santaniemi ja Inka Voutilainen

Näytelmän oikeuksia valvoo Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner Oy

Astrid Lindgren

Biografia

Astrid Lindgren syntyi vuonna 1907 Näs-nimisellä maatilalla eteläruotsalaisessa pikkukaupungissa, Vimmerbyssä. Hän muutti Tukholmaan vuonna 1926 ja asui siellä kuolemaansa, vuoteen 2002, saakka. Astrid tunnetaan parhaiten ikonisista hahmoistaan ja tarinoistaan aina rohkeasta ja itsenäisestä Peppi Pitkätossusta kekseliääseen Vaahteramäen Eemeliin ja rohkeaan Ronja Ryövärintyttäreen. Hän kirjoitti yli 75 kirjaa, joita on myyty yhteensä yli 170 miljoonaa kappaletta ja käännetty yli 100 kielelle.

Astrid myös työskenteli 25 vuoden ajan kirjojensa julkaisupaikassa Rabén & Sjögren
-kustantamossa menestyksekkäänä lastenkirjojen kustantajana ja kustannuspäällikkönä. Hänellä oli siten merkittävä rooli ruotsalaisen lastenkirjallisuuden kehittymisessä.

Astridin vaikutus ei rajoitu vain kirjallisuuden saralle. Hänen kiinnostuksensa epäoikeudenmukaisuuksien vastustamiseen ja ihmisoikeuksien puolustamiseen oli suurta. Astrid ajoi aktiivisesti lasten ja eläinten oikeuksia sekä otti vahvasti kantaa ympäristökysymyksiin. Hänen perintönsä näkyy edelleen nyky-yhteiskunnan arvoissa ja siinä, miten ajattelemme ja puhumme oikeasta ja väärästä. Hänen kirjansa, elokuvansa ja laulunsa ovat juurtuneet syvälle kulttuuriimme, ja inspiroineet niin kirjailijoita, näytelmäkirjailijoita kuin elokuvantekijöitäkin ympäri maailmaa.

Kuolemansa jälkeen Astridin perintö on tullut entistäkin näkyvämmäksi. Hänen elämästään ja työstään on tehty useita kirjoja ja dokumenttielokuvia, ja hänen muistokseen pystytetty näyttelyitä. Vuonna 2002 Ruotsin hallitus perusti Astrid Lindgren Memorial Award -palkinnon. Kategoriansa suurin palkinto jaetaan vuosittain yksilölle tai organisaatiolle, joka edistää lasten ja nuorten kirjallisuuden merkittävyyttä maailmanlaajuisesti.

Astrid Lindgrenin asema vapauden, rohkeuden ja itsenäisyyden symbolina on kiistaton, ja hänen vaikutuksensa jatkuu pitkälle hänen elinaikansa jälkeenkin.

Valokuva: Jacob Forsell

Tutustu työryhmään

Ohjaaja

Aino Kivi (s. 1985, Riihimäki) on teatteriohjaaja, käsikirjoittaja ja kirjailija. Hän on valmistunut Teatterikorkeakoulusta teatteritaiteen maisteriksi ja työskennellyt ohjaajana useissa suomalaisissa teattereissa, kuten Joensuun, Lahden ja Kajaanin kaupunginteattereissa sekä Helsingin kaupunginteatterissa. Kiven ohjaustöihin lukeutuvat muun muassa Stalinin lehmät, Anna Karenina, Neljäntienristeys ja Fucking Åmål. Hän on toiminut myös Myllyteatterin taiteellisena johtajana ja vuodesta 2024 lähtien Keski-Uudenmaan Teatterin johtajana. Kivi on julkaissut kaksi romaania ja ollut mukana Ylen kulttuuripodcasteissa, joissa hän käsittelee kirjallisuutta ja yhteiskuntaa.

Astrid Lindgrenillä oli poikkeuksellinen kyky ymmärtää lapsia, joita aikuiset eivät ymmärtäneet. Peppi Pitkätossu syntyi 1945, jolloin lasten tuli olla kilttejä ja näkymättömiä, eikä häiritä aikuisia joilla oli täysi työ maailmansodan runnoman Euroopan jälleenrakentamisessa.
Peppi oli erilainen lapsi. Suorasanainen. Kovaääninen. Peloton. Röyhkeä, joskaan ei paha. Eikä hän ymmärtänyt eroa juksaamisen ja toden välillä. Vahvakin hän oli; pakko se oli kun hänellä ei ollut äitiä eikä isää. Nykypäivänä Pepillä varmaankin diagnosoitaisiin ADHD, Lindgrenin aikana hän oli huonosti kasvatettu, kuriton lapsi. Lindgrenin katse Peppiin on ymmärtäväinen ja jopa ihaileva. Varmasti siksi Pepistä onkin tullut kaikkien lasten sankari. Kukapa lapsi ei haluaisi asua omassa talossa apinan ja hevosen kanssa, ja paistaa lettuja keskellä yötä jos huvittaa?
80-vuotias anarkistikakara Peppi on yhä yhtä ihana ja hurja kuin 40-luvulla. Jyväskylän kaupunginteatterin Peppi on täynnä upeaa musiikkia, laulua, tanssia sekä makeita nauruja.
Jos on tosi vahva pitää myös olla hyvin kiltti! Mutta kasvattaa ei pidä yhdellä kerralla liikaa, ei edes poliiseja – jotka ovatkin parasta maailmassa heti raparperikiisselin jälkeen.

Lavastussuunnittelija

Annina Nevantaus on lavastaja ja pukusuunnittelija, joka on valmistunut Taiteen maisteriksi Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Esittävän taiteen kentällä hän on päässyt kehittämään näkemystään monipuolisesti niin teatterin, tanssin, esitystaiteen kuin näyttelysuunnittelunkin parissa. Jyväskylän kaupunginteatterin skenografina hän on työskennellyt vuodesta 2020, työskenneltyään sitä ennen muun muassa Kokkolan ja Rovaniemen teattereissa sekä esittävän taiteen vapaalla kentällä.

Kuinka suunnitella Huvikumpu, tuo lapsuudesta asti mielikuvitusta kiehtonut Peppi Pitkätossun eriskummallinen talo taianomaisine puutarhoineen? Huvikummussa vallitsee ikuinen heinäkuu ja jokainen päivä tässä omalakisessa maailmassa on hulvaton seikkailu. Koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu, mutta Pepin seurassa kaikki tuntuu olevan mahdollista. Suunnitellessani meidän versiotamme Huvikummusta halusin keskittyä lapsen toimijuuteen. Peppi on lasten sankari, maailman vahvin ja fyysisesti suvereeni, joten väistönäyttämömme karsituista olosuhteista huolimatta halusin luoda erilaisia mahdollisuuksia liikkeelle ja toiminnalle. Toivon, että Huvikumpumme on yhtä aikaa sekä tuttu ja turvallinen, että seikkailuun ja leikkiin kutsuva. Siispä tervetuloa Huvikumpuun, näihin puutarhajuhliin on kutsuttu kaikki!

Pukusuunnittelija

Tellervo Syrjäkari on valmistunut pukusuunnittelijaksi v. 2014 Aalto-yliopiston elokuva- ja lavastustaiteen laitokselta. Hän on uransa aikana vieraillut lavastus- ja pukusuunnittelijana mm. Teatteri Jurkassa, Unga-teatternissa, Teatteri Takomolla, Helsingin-, Oulun-, Rovaniemen-, Seinäjoen sekä Jyväskylän kaupunginteattereissa. Lisäksi hän on tehnyt töitä pukijana sekä puvustusassistenttina maailmantähdille: Prince, Rihanna, Justin Bieber sekä sir Paul McCartney. Syrjäkari on työskennellyt myös teatteripukujen tekijänä mm. Suomen Kansallisoopperassa, Suomen Kansallisteatterissa sekä Savonlinnan oopperajuhlilla. Jyväskylän kaupunginteatterin vakituisena pukusuunnittelijana Tellervo Syrjäkari on aloittanut marraskuussa 2017.

Peppi Pitkätossu -musiikkinäytelmän pukusuunnittelun ytimessä ovat visuaaliset kontrastit: vapaus vastaan kuri, leikki vastaan kontrolli ja ilo vastaan järjestys. Tämän vastakkainasettelun kautta tarinan teemat nousevat näkyviksi ja niitä olen pyrkinyt korostamaan puvustuksen keinoin. Olen myös halunnut säilyttää klassisen vanhan Peppi-kuvaston, koska se tuo lavalle jotain, mikä katsojasta tuntuu tutulta.
Peppi rikkoo perinteisen kiltin tytön roolin. Siinä missä tytön odotetaan olevan siisti, suloinen ja huomaamaton, Peppi onkin itse itsensä hullunkurisesti pukeva, yksin pärjäävä ja sunnattoman voimakas pikkutyttö. Pepin ihana värikäs tyyli ilmentää rohkeutta ja leikkiä. Se myös kielii vapaudesta, jossa säännöt eivät päde. Pepin yhteisö: Isä Efraim Pitkätossu sekä hänen koko merirosvomiehistönsä on puettu samaan anarkistiseen vapauden teemaan. Heidän pukunsa ovat irtonaisia, rosoisia, kerroksellisia ja niihin on piilotettu yksityiskohtia, jotka viittaavat seikkailuihin maailman merillä.
Tätä kaikkea vasten rakentuu ”aikuisten sääntömaailma”. Aikuiset edustavat Pepin tarinassa kuria, oppineisuutta ja käytöstapoja. Puvustuksessa tätä on korostettu luomalla säntillisen siististi ja konservatiivisen puhtaasti puettuja roolihahmoja. Lisäksi kaikille auktoriteettien edustajille näytelmässä on puettu kravatti, joka toimii visuaalisena tunnuksena ja yhtenäisyyden merkkinä, symboloiden järjestyksen ja kurin maailmaa.
Puvustuksen aikakautta puolestaan kuvataan universaalisti. Vanhaa ja uutta sekoitetaan sikin sokin ja vinksin vonksin. Tällä tavoin pukusuunnittelu tukee myös tarinan ajattomuutta: Peppi Pitkätossun kapina normeja vastaan ei kuulu vain menneisyyteen – se elää myös tässä ajassa.

Koreografi

Sanaz Hassani on yksi Suomen katutanssin merkittävimmistä nimistä – arvostettu koreografi, tanssija ja tanssinopettaja, sekä UMC – Dance Studiosin ja UMC – Dance Companyn perustaja. Hänen laaja koulutustaustansa ulottuu aina New Yorkin Broadway Dance Centeriin, ja hän syventää osaamistaan jatkuvasti kansainvälisillä workshopeilla ja tiiviskursseilla niin USA:ssa kuin Euroopassakin. Opettajana Sanaz on inspiroinut tanssijoita jo 2000-luvun alusta lähtien.

Sanazin ura on monipuolinen ja vaikuttava. Hän toimii Benjaminin koreografina ja on ollut tanssijana Antti Tuiskun ja Kaija Koon kokoonpanoissa. Kansainvälisesti hän on saanut ainutlaatuisen mahdollisuuden esiintyä New Yorkissa itse Madonnalle. Lisäksi hänen kädenjälkensä näkyy useissa tv-tuotannoissa, kuten Dance Brothers (Netflix), Moves Like Summeri (Yle Areena), X Factor Suomi ja Voice of Finland (Nelonen).

Teatterin puolella Sanaz on toteuttanut koreografioita useisiin merkittäviin produktioihin. Hän loi koreografian Kuopion kaupunginteatterin Marie Antoinette -puhenäytelmään, joka sai kantaesityksensä vuonna 2024. Lisäksi hän on tehnyt koreografioita Teatteri Eurooppa Neljän kesäteatterille Riihivuoreen kolmena kesänä (2023–2025).

Sitä, miten Peppi liikkuu ja minkälainen on hänen maailmansa tanssillisesti, on ollut kiehtovaa tutkia. Lähdin produktioon avoimin mielin ja halusin tuoda omaa osaamistani niin, että lavalla näkyy sekä maadoitusta liikkeissä, suurta liikkuvuutta että rytmillä leikkimistä.
Peppi on rohkea, ja pidän hänen asenteestaan – koen samastuvani häneen monella tapaa. Haluan itsekin rikkoa rajoja ja olla rohkea omassa tekemisessäni. Tämä produktio on antanut mahdollisuuden sukeltaa siihen maailmaan ja tuoda se näkyväksi tanssin kautta.

Loiskis

Jo 25-vuotista taivaltaan juhliva Lastenmusiikkiorkesteri Loiskis tuo Peppi Pitkätossun maailmaan hulvattoman energian ja sykähdyttävän soiton! Jyväskylästä ponnistava, monipuolisuudestaan tunnettu Loiskis-orkesteri on oikea lastenmusiikin superjoukkue - iloinen monipuolinen ja kekseliäs – aivan kuten Peppi itsekin on.

Pekka Nättinen, Tomi Nurmi, Marianne Oivo ja Leevi Pukki

Näytelmästä mediassa

Suur-Jyväskylän Lehti

Draamanörtti-blogi

Keskisuomalainen