Kouluterveyskysely: Keski-Suomessa koulukiusaaminen ja seksuaalinen väkivalta lisääntynyt

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 22.2.2024

Kiusaamisen kokemukset lisääntyneet

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan alakouluikäisistä reilut 8 prosenttia kokee tulleensa kiusatuksi viikoittain ja fyysisen väkivallan uhkaa vuoden aikana kertoo kokevansa noin 15 prosenttia alakoululaista. 

Perusopetusikäisistä eli 4.–5.luokkalaisista ja 8.–9. luokkalaisista pojat kokevat enemmän kiusaamista (8,3, prosenttia), kun vastaavan ikäisistä tytöistä viikoittain kiusaamista ilmoitti kokevansa reilut 7 prosenttia. 

Fyysisen väkivallan uhkaa on kokenut vuoden aikana 8.–9. luokkalaisista jopa 16,6 prosenttia. Kiusaamisen muodoista fyysinen väkivalta on kasvanut 8.–9. luokkalaisilla pojilla.

Myös tyttöjen tulokset kertovat kiusaamisen kasvusta. Tytöillä kiusaaminen on enemmän henkistä, kuten kaveriporukan ulkopuolelle jättämistä, halventamista tai loukkaamista. Esimerkiksi nimittely sekä naurunalaiseksi tekeminen kiusaamisen muotoina on tytöillä kasvanut vuoden 2021 15,7 prosentista vuoden 2023 21 prosenttiin. Toiselle asteelle mentäessä kiusaamisen kokemus selkeästi vähenee. 

Viikoittain kiusaamista ilmoitti kokevansa 2,3 prosenttia lukiolaispojista ja 5,8 prosenttia ammatillisen oppilaitoksen pojista, kun vastaavat luvut lukiolaistyttöjen osalta oli prosentin luokkaa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevilla tytöillä reilut 3 prosenttia. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevat tytöt kuitenkin kokevat nimittelyä vuoden 2023 tulosten mukaan (9,8 prosenttia) lähes kaksi kertaa enemmän vuoden 2021 tuloksiin (5,6 prosenttia) verrattuna.

– On tärkeää ymmärtää, että sukupuoli vaikuttaa merkittävästi siihen, millaiselle väkivallalle nuorella on riski altistua. Tytöille on todennäköisempää joutua koulukiusaamistilanteissa henkisen väkivallan kohteeksi ja pojille taas fyysisen väkivallan. Sukupuolistuneen väkivallan, kuten ahdistelun, häirinnän ja syrjinnän, joka liittyy sukupuoleen tai seksuaalioikeuksiin, tietoisuudessa on vielä paljon parannettavaa. Erityisesti tyttöihin kohdistuvan seksuaalisen häirinnän ja väkivallan määrä on hyvin huolestuttavaa, toteaa väkivallan ehkäisytyön koordinaattori Merja Pihlajasaari Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tytöt kokevat enemmän seksuaalista häirintää ja seksuaalista väkivaltaa

Kouluterveyskyselyn mukaan keskisuomalaista nuorista 5,2 prosenttia kokee seksuaalista häirintää koulussa. Kun verrataan vuosien 2021 ja 2023 tuloksia, tyttöjen kokemukset ovat lievästi laskusuuntaisia ja pojilla taas lievästi noususuuntaisia. Tytöt (reilut 18 prosenttia vastaajista) kokevat poikia (4 prosenttia vastaajista) enemmän seksuaalista häirintää julkisissa tiloissa.

Tytöt kokevat seksuaaliväkivaltaa, esimerkiksi riisuutumaan pakottamista, kehon intiimien alueiden koskettelua tai seksiin painostamista, selkeästi poikia enemmän. Perusopetusikäistä tytöistä 10,5 prosenttia, lukiolaistytöistä 9,1 prosenttia ja ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista tytöistä 17,9 prosenttia ilmoitti kokevansa seksuaaliväkivaltaa.

Vastaavat luvut poikien osalta ovat 5,4 prosenttia, 2,8 prosenttia sekä 5,2 prosenttia.

Nuoret kokevat myös kotona fyysistä ja henkistä väkivaltaa

Vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten tekemää fyysistä väkivaltaa vuoden aikana ilmoitti kokeneensa 11,3 prosenttia vastanneista yläkoululaisista ja henkistä väkivaltaa tätäkin enemmän, 28,2 prosenttia. Erityisesti tytöt kertovat kokevansa henkistä väkivaltaa perheessä. 

Esimerkiksi yläkouluikäisistä tytöistä jopa 39,5 prosenttia ilmoittaa kokevansa henkistä väkivaltaa ja vastaavan ikäisistä pojista 16,7 prosenttia.

On lupa puhua ja apua on saatavilla

Kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta on lupa puhua ja apua on saatavilla. Esimerkiksi koulu- ja opiskeluympäristössä voi jutella kuraattorin, terveydenhoitajan, psykologin tai muiden koulun aikuisten kanssa. 

Kuusi perheneuvolaa sekä nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimiä eri puolilla Keski-Suomea auttavat lapsia, nuoria ja perheitä. Matalan kynnyksen palveluita on tarjolla myös perhekeskuksissa.

Verkossa voi jutella nuorten chatissa luottamuksellisesti, nimettömästi ja maksutta. Hyvinvointialueen nuorten chat on avoinna maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 10–15.30 sekä tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 10–17.30. Apua voi pyytää nimettömästi myös Pyydä apua -napin kautta.  

Myös eri järjestöt tarjoavat nuorille apua ja tukea verkossa. Nuorille suunnattuja verkkopalveluja ovat esimerkiksi Nettiturvis ja Sekasin-chat.

– Kiusaaminen ja väkivalta ovat vaikeita aiheita ottaa esiin ja pyytää apua. Haluaisin kuitenkin rohkaista lapsia ja nuoria puhumaan asiasta ja ottamaan rohkeasti yhteyttä, jos itse tai kaveri kokee kiusaamista, häirintää tai väkivaltaa. Myös meillä jokaisella aikuisella on vastuu ottaa asia puheeksi ja puuttua tilanteeseen. Esimerkiksi yksityishenkilö voi tehdä lastensuojeluilmoituksen myös nimettömänä, muistuttaa palvelupäällikkö Susa Rahkonen.

Arjen turvallisuuden edistäminen yksi strategian painopisteistä

Keskisuomalaisten arjen turvallisuuden edistäminen on yksi Keski-Suomen hyvinvointialueen strategian painopisteistä. Lastensuojelulaki muistuttaa, että lapsella oikeus erityiseen suojeluun sekä turvalliseen kasvuympäristöön. 

Luottamuselimien käsittelyssä parhaillaan olevassa alueellisessa hyvinvointisuunnitelmassa 2024–2025 yhtenä painopisteenä on arjen turvallisuuden edistäminen muun muassa lähisuhde- ja kouluväkivaltaa ehkäisemällä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.–5.-luokkien ja 8.–9.-luokkien oppilaiden sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiaiden opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, palveluista sekä osallisuudesta. 

Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. Kysely on toteutettu keväällä 2023.